Tuhansia tarinoita
meissä
eletään uudestaan
ja uudestaan
yhtä aikaa
eteenpäin ja taaksepäin.
Joku kaivaa maasta kultaa
ja joku luita,
välillä koirat purevat
ja jäljet
näkyvät vasta kun koiraa haudataan.
Tunteiden aikakoneessa
menneellä
on tukeva ote tulevasta.
Mutta joskus
tarinoiden keskeltä
erottuu hetki;
me kohtaamme
samassa ajassa
juuri tässä,
olallamme
kullaksi muuttuneet luut,
kasvoissamme
kuolleen koiran puremat.