Jo lapsena me aikuiset
itkimme itsemme uneen pinnasängyissä,
opimme tunteiden säätelyä
emmekä ymmärtäneet,
onko maailma hyvä vai paha.
Ja tänään me mietimme
onko onni viimekädessä
todellakin omissa käsissämme?
Päteekö nyt pinnasängyn laki,
voimmeko säätää itsemme onnellisiksi,
voimmeko ajatella itsemme rikkaiksi?
Voimmeko antaa itsellemme sen mitä tahdomme?
Älä tunne syyllisyyttä,
älä kaipaa ketään.
Sinä sen onnen ennenkin teit,
yksin sinne pinnasänkyyn nukahdit.
Varokaa,
teitä on kehdoista saakka
opetettu yksinäisiksi.